Tyttö oli innoissaan. Hänen haaveensa oli toteutunut. Hän oli päässyt korkeakouluun, johon oli kiihkeästi halunnut. Uusi isompi kaupunki odotti tyttöä hurjine seikkailuineen.
Koulun alku lähesty. Paikkakunta oli vaihtunut ja odotukset hipoivat kattoa. Miten tyttö tulisi toimeen muiden tyttöjen kanssa? Paljonko heitä olisi? Ja millaisia he olisivat?
Sitten koulu alkoi. Innostus ja energia olivat valtavat. Tyttöjä oli paljon. Kaikilla oli toiveita ja haaveita. He halusivat valloittaa maailman! Mutta silti tyttö oli kummissaan.
Uusi koulu oli erilainen kuin aikaisemmat, joissa tyttö oli opiskellut. Tavat, joilla koulussa opiskeltiin, olivat aikaansa edellä. Niitä tuntui olevan vaikea omaksua nopeasti. Ne tuntuivat sekavilta. Ja sekavammaksi asian teki se, että kaikki olettivat asioiden olevan sekavia ja he hyväksyivät sen absoluuttisena totuutena kyseenalaistamatta sekavuutta sen enempää.
Päivät vierivät ja viikot vaihtuivat. Pimeys laskeutui kaupungin ylle aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Pakasti ja satoi kinoksittain lunta. Tyttö hautautui kirjoihin ja kinoksiin. Innostus oli tiessään. Valloittaja oli valloitettu ja kaupunki raunioina…
Teorian soveltaminen: Mika Aaltonen ja Titi Heikkilä. Tarinoiden voima, Miten yritykset hyödyntävät tarinoita?
Ja kuinkas sitten kävikään? ;)
Tuulia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti